Sunnuntai

Toivoisin taas ajan pysähtyvän ja viikonlopun jatkuvan ikuisesti. Tämän ihanampia vapaapäiviä ei voi olla. Ihaninta tässä on se, ettei olla tehty oikeastaan mitään ihmellistä. Pientä ulkoilua, kellarin siivoamista (mies sen oikeastaan teki, minä vain siirsin hajamielisenä muutaman tavaran paikasta toiseen), saunomista, löhöilyä vähän joka välissä. Pyykkiä on voinut pestä monta koneellista, kun ei ole tarvinnut laskea onko kotona ohjelman loppuessa. Lakanatkin tuli vaihdettua tyttelin oksennustaudin seurauksena. Aurinko on paistanut ja mieli on ollut niin keväinen että.

Alempi kuva kertoo lauantain kirpputorilöydöistä. Reissu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, taudista toipuva tyttö nukahti juuri kun käännyttiin kirpputorin pihaan, eikä häntä raaskinut herättää. Sain sitten puoli tuntia aikaa (ja lisäaikaa kymmenen minuuttia joka venähti toiseksi puolituntiseksi...) tehdä ostoksia, kun mies kuunteli autossa radiota. Kassillinen tavaraahan sieltä ehti tarttua matkaan.

Tyttelin päällä oleva essu on hauskan mallinen ja kuviokin miellytti silmää, ajattelin että siitä voi vaikka ottaa kaavan ja tehdä lisää essuja. Tytteli risti sen touhuessuksi. Varsinaisen löydön teki tytteli itse, kun alkoi laittaa kiiltokuviaan eurolla ostamaani kansioon. Yhdelle sivulle oli nimittäin entiseltä omistajalta jäänyt kokonainen arkki hääkiiltokuvia (hääpari oli kuulemma isi ja äiti, minä olin yksi morsiusneidoista..). Taisi vähän lievittää huonoon kohtaan osuneiden päiväunien pettymystä. Kansion alta pilkistää Pupu Tupuna, vanha kunnon pehmeäkantinen, hiirenkorvalle luettu. Saisihan noita uutenakin, mutta jotenkin se ei ole sama asia. Tässä ei tietenkään ollut kaikki, lisäksi ostin tyttelille yöpuvun, uuden tyynyn ja nukenvaatteita, itselleni kengät alta kahden euron, ja jotain muutakin, mutta olen jo unohtanut mitä.